In a city of fools

Mä löysin tänään taas mun rakkauteni bassooni. Ai että kuinka olen kaivannutkaan sitä. Tuntuu hassulta sanoa että nautin tästä tuskasta jota koen koska sormenpääni olivat jo entuudestaan vereslihalla kuivuuden takia ja joiden kuntoa soittaminen vain pahentaa. Nytkin tekee tuskaa kirjoittaa, mutta on se sen arvoista. En tiedä mikä siinä viehättää, mutta jokin siinä vain on. Päätin muuten tehdä ainakin yhden uudenvuoden lupauksen, mun on pakko ruveta kehittämään itseäni taas soittamisessa. On se sen verran ihanaa.